Kuulovauriosukupolvi

Teksti: Ulla Oppermann Blankholm • Kuvat: Jens-Andreas D. Elkjær

Nosta kuulokkeet hetkeksi lasten ja nuorten korvilta ja kerro heille syyllistämättä, mitä tapahtuu, jos he kuuntelevat musiikkia kovalla koko ajan.

Useimmat lapset ja nuoret tietävät, mitä tapahtuu, jos he syövät epäterveellistä ruokaa, eivät harrasta liikuntaa, heittäytyvät suojaamattomaan seksisuhteeseen tai juovat liikaa alkoholia. He ovat saaneet hyvää tarkoittavaa valistusta, ja useimmiten se on jäänyt mieleen, mutta kuka kertoisi heille kuulon vaalimisen tärkeydestä? Ja mitä tapahtuu, jos kuuloa stimuloidaan lakkaamatta…

FT Susanne Nemholt työskentelee audiologopedinä Kööpenhaminan alueen aistitukikeskuksessa. Hän kehottaa lasten ja nuorten läheisiä ottamaan puheeksi kuulo, koska liian voimakkaan äänen seuraukset voivat olla vakavat. Hän tutki vuonna 2016 osana väitöstutkimustaan 501 lasta, jotka olivat 11–16-vuotiaita. Tutkimuksessa kävi ilmi, että useammalla kuin joka kolmanneksella heistä on melutinnitus. Sen syynä on altistuminen liian kovalle äänelle. Ylikuormittuneet korvat ovat siirtyneet hälytystilaan. Kuudella prosentilla oli tinnitusta tutkimuspäivänä.

Tanskan kuuloyhdistyksen mukaan useissa tutkimuksissa osoitetaan, että jos musiikkia kuunneltaessa äänenvoimakkuutta ei alenneta, tuloillaan on kuulovauriosukupolvi. Vuonna 2015 WHO tiedotti, että uudet menetelmät kuunnella musiikkia saattavat vaarantaa 1,1 miljardin nuoren kuulon.

– Tähän täytyy suhtautua varovasti. Kuulovauriot, joita kaikilla tai lähes kaikilla ilmenee vanhemmalla iällä, ovat saaneet alkunsa jo elämämme varhaisvuosina, kun rasitimme korviamme, muistuttaa Susanne Nemholt ja lisää, kun hän kertoo nuorille kuulosta, he yllättyvät. Jos esimerkiksi seisoo kaiuttimien edessä rock-konsertissa, altistuu120 desibelille. Tällöin kuulo alkaa vaurioitua jo 7,5 minuutin kuluttua. Vaurioitunut kuulo ei palaa ennalleen koskaan.

Hän on varma siitä, että oikeita päätöksiä ei voi tehdä ilman paikkansapitäviä tietoja. Ne täytyy antaa nuorille syyllistämättä.

Vain yhden illan vuoksi

– Muistan, miten heräsin kaupungilla vietetyn illan jälkeisenä aamuna korvat soiden. Minulle tämä oli merkki siitä, että illalla oli ollut hauskaa ja olin elänyt täysillä. En uhrannut ajatustakaan sille, että kyse oli varoitusmerkistä. Olin kuunnellut musiikkia aivan liian pitkään. En tiennyt, että korvien soimisella ja musiikin kuuntelemisella on keskinäinen yhteys, kertoo Susanne Nemholt. Tinnituksella sekä lapsilla ja nuorilla esiintyvällä ennenaikaisella kuulonalenemalla on yhteys musiikin kuuntelemiseen liian kovalla liian pitkään, joskaan tutkijat ja asiantuntijat eivät ole tästä täysin samaa mieltä.

Kun walkmanit tulivat myyntiin 1980-luvulla, saatiin ensimmäistä kertaa täydellinen vapaus kuunnella musiikkia missä tahansa, eli enää ei tarvinnut jäädä kotiin istumaan stereokaiuttimien eteen. Silloin äänenlaatu oli kuitenkin paljon vaatimattomampi kuin useimpien nuorten nykyään käyttämissä kuulokkeissa.

– Jos äänenvoimakkuus säädettiin silloin liian lujaksi, ääni säröytyi. Nykyään voidaan kuunnella voimakkaampaa ääntä, koska laatu on parempi, kertoo Susanne Nemholt. Hän kehottaa vanhempia ja isovanhempia asettamaan lapsille ja nuorille rajat, jotta kuuntelutottumuksista tulee turvallisia. Lisäksi täytyy muistaa pitää kuuntelutaukoja.

Korvien jatkuva stimuloiminen täytyy lopettaa

– Lapset ja nuoret ovat tietysti eri asia. On suositeltavaa, että lapset kuuntelevat korkeintaan 45 minuuttia kerrallaan ja pitävät 15 minuutin tauon. Useimmat lapset ymmärtävät, että kukaan ei voi syödä keskeytyksettä. Heille täytyy kertoa, että korvien jatkuva stimuloiminen eli taukoamaton musiikin kuunteleminen ei tee niille hyvää, sanoo Susanne Nemholt ja lisää, että nuoria ei kuitenkaan pidä pelotella.

–- Useimmat nuoret juovat alkoholia joskus mutta eivät seitsemänä päivänä viikossa, koska yleisesti tiedetään, että se ei tee hyvää. Lisäksi se tuntuisi kehossa. Sitä vastoin musiikkia voidaan kuunnella liian lujalla seitsemänä päivänä viikossa ymmärtämättä, että korvien soiminen on niiden hätähuuto liiallisesta kuuntelemisesta. Tämän voi kertoa nuorille, sanoo Susanne Nemholt.

Hän myöntää, että viestiä voi olla vaikeampi saada perille nuorille kuin lapsille, koska sosiaaliset normit ja kaverien esimerkki vaikuttavat heihin vahvemmin kuin lapsiin. Siksi Susanne Nemholt kehottaa harkitsemaan muitakin keinoja, esimerkiksi nuoren viemistä konserttiin. Siellä voi kertoa kehon reagoimisesta kovaääniseen musiikkiin, bassoäänien tuntumisesta koko kehossa, korvatulppien kokeilemisesta, korvien soimisesta seuraavana päivänä ja siitä, että jos kuulo vaurioituu, sitä ei voi korjata. Kuuloa tarvitaan koko elämän ajan.

– Kun puhutaan nuorten kanssa, siihen on hyvä olla jokin syy, esimerkiksi konsertti. Isovanhempien etuna saattaa olla kuulokojeen käytön aloittaminen, joten keskustelun aloittaminen nuorten kanssa on luontevaa. Kuulo on ehkä tutkittu vuosikausia työpaikalla kestäneen melulle altistumisen seurauksena. Myös tämä blogikirjoitus, jota luet parhaillaan, voi toimia johdantona keskusteluun. Voit sanoa vaikka "katsopa tätä, luin äsken nuorista ja kuulosta kertovan blogikirjoituksen, tiesitkö, että …" – siitä on helppo jatkaa, kehottaa Susanne Nemholt.

Hän on kohdannut työssään erittäin vakavia kuulonaleneman seurauksia, kuten tinnitus, jonka onneksi vain harvat saavat. Hän on erityisen huolissaan siitä, että lapset ja nuoret eivät kerro korvien soimisesta vaan pitävät sitä täysin normaalina. Läheinen löytää siitäkin jutun juurta kertomalla lukeneensa korvien soimisesta. "Soivatko sinun korvasi joskus?” Silloin saa hyvän syyn jutella kuulemisesta – jotta kokonaista sukupolvea voidaan auttaa pitämään huolta kuulostaan.

Lue muita blogitekstejä