Kuulotesti on nopea ja kivuton. Useimmissa tapauksissa saat testaustulokset heti. Jos testaustulos osoittaa, että sinulla on jonkinasteinen kuulonalenema, saat tietää, mitä kannattaa tehdä seuraavaksi. Kuulon testaa asiantuntija, esimerkiksi korvalääkäri tai audionomi. Perustason kuulotestejä löytyy myös verkosta, mutta niiden tulokset eivät ole yhtä luotettavia kuin asiantuntijoiden tekemien testien tulokset.
Mitä kuuloa testattaessa tapahtuu?
Aluksi audionomi tarkastaa korvakäytäväsi otoskoopilla. Se on pieni valaiseva laite, joka asetetaan korvakäytävää vasten. Tärykalvon tähystäminen auttaa saamaan selville välikorvan tilan. Lääkäri voi löytää kuulonaleneman syyn jo tämän tutkimuksen avulla.
Kuulo testataan audiometrin avulla selvittämällä miten hyvin kuulet taajuudeltaan erilaisia ääniä. Testin aikana istut äänieristetyssä huoneessa kuulokkeet korvillasi. Kuulokkeet on yhdistetty audiometriin, joten kuulosi mitataan tarkasti.
Audiometri tuottaa taajuudeltaan ja voimakkuudeltaan erilaisia ääniä yhteen korvaan kerrallaan. Sinua pyydetään antamaan merkki, kun kuulet äänen. Audionomi selvittää, mikä on hiljaisin ääni jonka kuulet. Joskus kuulon testaamiseen voi sisältyä muitakin testejä, esimerkiksi puheen tunnistaminen. Silloin kuulet sanoja, jotka sinun täytyy toistaa.
Testitulosten perusteella laaditaan audiogrammi, jossa taajuus (Hz) näkyy vaakasuoralla ja äänenvoimakkuus (dB) pystysuoralla akselilla. Audiogrammi osoittaa mahdollisen kuulonaleneman asteen.
Mitä testitulos merkitsee?
Audionomi kertoo testituloksen merkityksen yksityiskohtaisesti. Kuulonalenema ilmaistaan käyttämällä dB HL -yksikköä (kuulokynnystaso desibeleinä, decibel hearing level). Jos kuulokynnystaso koko taajuusalueella eli kaikilla testatuilla äänillä on 0–25 dB HL, kuuloa pidetään normaalina. Mitä suurempi dB HL -arvo tarvitaan, jotta äänet kuuluvat, sitä vaikeampi kuulonaleneman aste on.
Kuulonaleneman asteet jaetaan yleensä seuraaviin luokkiin:
● Lievä kuulonalenema – 25–40 dB HL
● Keskivaikea kuulonalenema – 41–55 dB HL
● Keskivaikea tai vaikea kuulonalenema – 56–70 dB HL
● Vaikea kuulonalenema – 71–90 dB HL
● Erittäin vaikea kuulonalenema – 90+ dB HL
Entä jos kuulotestissä havaitaan kuulonalenema?
Jos testaustulos osoittaa, että sinulla on kuulonalenema, sinulle tarjotaan tarpeisiisi soveltuvia kuulokojeen kaltaisia apuvälineitä. Jotkut kauhistuvat saadessaan tietää kuulonalenemastaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että kuulokojeet eivät enää pitkään aikaan ole olleet suuria korvan takana pidettäviä möykkyjä. Kuulokojeet ovat kehittyneet yhtä nopeasti kuin tietokoneet ja mobiililaitteet. Niistä tulee yhä pienempiä, ja niiden suorituskyky paranee jatkuvasti.
Napsauttamalla tätä saat lisätietoja nykyaikaisista kuulokojeista ja näet niiden kuvia
Tavallisia ja harvinaisia kuulonalenemia
Diskanttikuulonalenema on yleisin kuulonaleneman muoto. Se haittaa korkeiden äänien ja puheen konsonanttien kuulemista. Bassokuulonalenema haittaa matalien äänien kuulemista. Se on harvinaisempaa. Jos kuulo on heikentynyt audiogrammikäyrän keskialueella, kyse on keskitaajuisten äänien kuulemisen heikkenemisestä. Silloin korkeat ja matalat äänet kuuluvat, mutta puhetta on vaikea kuulla meluisassa ympäristössä. Jos kuulonalenema on tasainen, kuulo on alentunut yhtä paljon kaikilla taajuusalueilla. Silloin kuulet heikosti kaikissa tilanteissa.
Jos epäilet kuulonalenemaa, mene asiantuntijan vastaanotolle, jotta kuulosi testataan.
Etsi lähin kuulonhuoltoliikkeesi täältä
